Joustavat työaikajärjestelyt

Työaikalaki sisältää useampia kuin yhden vaihtoehdon joustavan työaikajärjestelyn sopimiseksi. Työoikeuden asiantuntijat Harri Hietala ja Keijo Kaivanto tarkastelevat niistä joustotyöaikaa ja liukuvaa työaikaa.

Kuva: Luke Chesser, Unsplash

Joustotyöaika

Joustotyöaika on kokonaan uusi työajan järjestämistapa vuoden 2020 työaikalaissa. Siitä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Laissa olevia periaatteita ei voi muuttaa työehtosopimuksella, eikä luottamusmiehellä ole toimivaltaa tässä asiassa. Joustotyöaika koskevan sopimuksen ydin on siinä, että työntekijä saa itse päättää työaikansa ajoittumisesta ja työntekopaikasta vähintään 50 prosentin osuuden osalta. Muu osa voi olla työajan sijoittelun ja työntekopaikan osalta säänneltyä. Sääntely voi olla esimerkiksi sellaista, että tuo muu osa pitää olla tiettyinä päivinä lähityössä.

Joustotyösopimuksessa on sovittava niistä päivistä, joille työntekijä voi sijoittaa päätettävissään olevaa työaikaa, viikkolevon sijoittamisesta, mahdollisesta kiinteästä työajasta ja sovellettavasta työajasta joustotyösopimuksen päättyessä. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 40 tuntia neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana ja joustotyösopimus on puolin ja toisin erikseen irtisanottavissa kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa. Joustotyösopimukseen voidaan sisällyttää erillinen kuukausikorvaus lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä.

Joustotyöajasta tehty sopimus korvaa työvuoroluettelon, jos sopimuksesta käyvät ilmi työajan sijoitteluun sovellettavat periaatteet. Joustotyötä tekevä työntekijä on velvollinen toimittamaan palkanmaksukausittain työnantajalle tiedot viikoittain tekemiensä säännöllisen työajan tunneista ja viikkolevon sijoittumisesta. Jos ylimääräisestä työstä on tehty edellä mainittu sopimus erillisestä kuukausikorvauksesta, merkitään työaikakirjanpitoon näiden osalta vain näiden töiden arvioidut määrät kuukaudessa.

Liukuva työaika

Tässä on kyseessä lain jo pitkään tuntema järjestely. Tämäkin perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Tässäkään luottamusmiehellä ei ole toimivaltaa ohi työntekijän.

Vuoden 2020 alusta lukien voimassa olleessa työaikalaissa on pidennetty sekä aamu-, että iltaliukuman enimmäispituus neljäksi tunniksi. Näin ollen työpäivä voi olla liukumien puitteissa enintään neljä tuntia säännöllistä työaikaa pidempi. Uudessa laissa on nimenomaisesti sanottu, että liukuma-aikaa on mahdollista sopia myös kiinteästä työajasta kokonaan irralliseksi, esimerkiksi päivätyöläiselle ilta-aikaan. Liukuvasta työajasta voidaan sopia myös niin, että liukumat käyttäytyvät eri tavalla lähityössä ja etätyössä.

Seurantajakso on neljä kuukautta ja jakson lopussa maksimisaldot saavat lain mukaan olla + 60 tuntia ja – 20 tuntia. Näitä rajoja sekä liukuma-ajan ja seurantajakson pituutta voidaan muuttaa valtakunnallisella työehtosopimuksella. Laki ei sääntele saldojen suuruutta seurantajakson ollessa kesken. Myös liukuvaa työaikaa koskeva sopimusehto on erikseen irtisanottavissa puolin ja toisin.

Joustotyöajan ja liukuvan työajan yhdistelmä

Laki ei kiellä sitä, että joustotyöajan kiinteään työaikaan yhdistetään sopimalla liukuvaa työaikaa.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työaikakysymyksistä ja muusta työoikeudesta esimerkiksi seuraavissa Harri Hietalan ja Keijo Kaivannon teoksissa:

Työaika – työaikajärjestelyt ja sopimusmallit (Hietala – Hurmalainen – Kaivanto, Alma Talent 2020)

101 kysymystä ja vastausta uudesta työaikalaista (Alma Talent, 2019)

Uusi työaikalaki käytännössä (Hietala – Kaivanto – Schön, Alma Talent, 2019)

Työsopimuslaki käytännössä (Hietala – Hurmalainen – Kaivanto, Alma Talent, 2020)

Esimiehen käsikirja 2021 (Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent 2021)

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2021 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, 2020)

Uusi yhteistoimintalaki käytännössä (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy joulukuussa 2021)

 

 

 

Lue lisää: