Helsingin yliopiston Legal Tech Con: How will AI shape the future of law? 8.6.2018

Tekoäly normien ja ratkaisujen takana

Kirjailija Adam Greenfieldin Key Note -puheenvuorossa kuultiin, kuinka pelit ja muut inhimillisiltä vaikuttavat taidot, joiden oppimisessa tekoäly on jo osoittautunut suvereeniksi, voivat olla analogia myös lain soveltamiseen. Normit ja ratkaisut voivat siis tulevaisuudessa syntyä laskennallisen logiikan mukaan. Tekoälyn kehittäjätkään eivät enää pysty mallintamaan ketjua, joka ohjelmistossa tapahtuu tiettyyn lopputulokseen pääsemiseksi. Greenfieldin mukaan lopputulos voi siis olla, ettemme ymmärrä miten normiin tai ratkaisuun on päädytty, ja se voi olla meistä hyvin vieras tai oikeustajumme vastainenkin.

Voiko ohjelmistoon luottaa?

Puhuttaessa tekoälystä tuomarin roolissa tai apuna luottamus tuli esiin useissa esityksissä, kuten Legal Tech Labin johtajan Riikka Koulun ja professori Timo Honkelan keskustelussa yhteiskuntaan sisään rakennetusta oikeudesta ”Law by Design”. Voiko ohjelmistoon siis luottaa? Vain varauksella, sillä ohjelmistoa käytettäessä alkuperäisen datan painotukset saattavat korostua ja vääristyä, totesivat mm. tietojenkäsittelytieteen tutkija Indrė Žliobaitė sekä oikeustieteen opiskelija Sanna Luoma. Jos alkuperäisessä datassa on vääristymiä ja virheitä, tekoäly tulee toistamaan samat vääristymät. Esimerkiksi jos ihmiset kohtelevat syrjivästi jotakin ihmisryhmää, tekoäly oppii syrjimään samalla tavalla.

Tekoäly käytännössä

Seminaarissa kuultiin myös tutkimusryhmien pitchejä. Käynnissä olevat projektit suuntautuivat mm. tekoälyn käyttöön hallinnossa Suomessa, tekoälyllä toimivan meriliikenteen vakuuttamiseen sekä tekoälyn suhteesta IP-oikeuksiin. Seminaarin päättäneessä puheenvuorossa tuomari emerita Dory Reiling esitteli Hollannin tuomioistuimissa siivilijutuissa pian käyttöönotettavaa sähköistä prosessaamista. Siinä ratkaisua ei ole vielä automatisoitu, vaan se tulee edelleen olemaan tuomarin tekemä.

Lue lisää: