Helminen: Uutta oikeuskäytäntöä kansainvälisestä verotuksesta

Oikeuskäytäntökatsauksen on koostanut professori Marjaana Helminen.

Helminen, Marjaana

 KHO 2021/386 (90) SICAV verrannollinen sijoitusrahastoon

Asiassa oli ratkaistavana, pidettiinkö E:n Luxemburgissa asuvasta ja mainitun valtion lainsäädännön mukaan perustetusta yhtiömuotoisesta SICAV‐rahastosta saamia tuotto‐osuuksia verotuksessa tuloverolain 33 c §:n 3 momentin mukaisena ansiotulona vai mainitun lain 32 §:n
mukaisena pääomatulona. Unionin tuomioistuimen annettua asiassa korkeimman hallinto‐oikeuden pyynnöstä ennakkoratkaisun
korkein hallinto‐oikeus katsoi, että kyseessä oleva SICAV‐rahasto ja Suomen lainsäädännön mukaan perustetut sijoitusrahastot olivat objektiivisesti verrattavissa toisiinsa, koska molemmat yritykset oli vapautettu tuloverosta ja niiden maksamaa tuottoa verotettiin
ainoastaan tulonsaajien tasolla. Siten E:n saamien tuotto‐osuuksien verotusta ansiotulona oli pidettävä SEUT 63 artiklan pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten kieltämistä koskevan määräyksen vastaisena. Asiassa ei ollut esitetty sellaisia unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia yleistä etuja koskevia pakottavia syitä, joiden perusteella pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus olisi voitu hyväksyä. Asiaa ei ollut arvioitava toisin myöskään SEUT 65 artiklan ja sitä koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella. Näin ollen luxemburgilaisesta SICAV‐rahastosta saatuja tuloja oli pidettävä E:n pääomatulona.

KHO 2021/403 (115) Väliyhteisötulon realisoitumishetki

Asiassa oli kysymys siitä, oliko B Ltd:n saaman, osakkeiden luovutukseen perustuvan luovutusvoiton katsottava realisoituneen A:n veronalaiseksi tuloksi osakkeiden luovutusajankohtana vai oliko A:n mahdollinen osuus väliyhteisön tuloon realisoitunut vasta väliyhteisön tilikauden päättyessä. Korkein hallinto‐oikeus totesi, että tilanteessa, jossa väliyhteisöllä oli tilikausi, väliyhteisölaissa tarkoitettuna osakkaan veronalaisena tulona oli pidettävä osuutta väliyhteisön tulosta, joka oli laskettu väliyhteisön noudattamalta tilikaudelta. Siten osakkaan veronalainen tulo realisoitui vasta väliyhteisön tilikauden päättymispäivänä. Kun A oli B Ltd:n tilikauden päättymispäivänä verosopimuksen mukaan Maltalla asuva, Suomella ei ollut verosopimuksen mukaan verotusoikeutta A:n mahdolliseen väliyhteisölaissa tarkoitettuun tuloon.

KHO 2021/H2982 (120) Testamentilla saadun omaisuuden hankintahinta

A oli saanut yhdysvaltaiselta perinnönjättäjältä testamentin nojalla pörssiosakkeita. Osakkeista ei ollut Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaan maksettava sinne perintöveroa eikä A ollut antanut Yhdysvaltoihin perintöveroilmoitusta. Perintöveroa ei ollut maksettava myöskään Suomeen Suomen Tasavallan ja Amerikan Yhdysvaltain välillä jäämistön ja perinnön kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen vuoksi. Korkein hallinto‐oikeus katsoi, että A:n myydessä mainitut osakkeet luovutusvoiton verotuksessa osakkeiden tuloverolain 47 §:n 1 momentissa tarkoitettuna hankintamenona voitiin pitää niiden saantohetken todellista käypää arvoa siitä huolimatta, että saannosta ei ollut maksettava perintöveroa Suomeen. Keskusverolautakunnan päätös, jonka mukaan osakkeiden hankintamenona voitiin vähentää tuloverolain 46 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintameno‐olettama, kumottiin. 

KVL 2021/19 Vahinkovakuutusyhtiö ja teolliseen tuotantotoimintaan verrattava muu toiminta

Keskusverolautakunta katsoi, että hakemusasiakirjoista saadun selvityksen perusteella C Ltd oli todellisuudessa asettautunut asuinvaltioonsa ja tosiasiallisesti harjoitti siellä taloudellista toimintaa väliyhteisölain 3.1 §:n mukaisesti. Kun lisäksi otettiin huomioon, että C Ltd harjoitti vakuutustoimintaa toimialalla vakiintuneessa liiketoimintamallissa, jossa sen tulot muodostuivat pääasiassa vakuutusmaksuista, se kantoi vakuutusriskin myöntämistään vakuutuksista ja maksoi vakuutuskorvaukset vakuutuksenottajille, keskusverolautakunta katsoi, että näissä olosuhteissa C Ltd:n tulon on kokonaisuutena arvioiden selvitetty pääasiallisesti kertyneen 
lainkäyttöalueellaan väliyhteisölain 3 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti harjoittamasta teolliseen tuotantotoimintaan verrattavasta muusta tuotanto‐ tai palvelutoiminnasta. C Ltd:iin voitiin näin ollen soveltaa väliyhteisölain 3 §:n mukaista taloudellisen toiminnan poikkeussäännöstä, jos lisäksi väliyhteisölain 3 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdissa säädetyt edellytykset yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita ja tietojenvaihtoa koskien täyttyvät niinä verovuosina, joille ennakkoratkaisu on annettu.

EU C-241/20 (BJ vastaan Belgian valtio)

Työntekijäiden vapaa liikkuminen on esteenä jäsenvaltion verolainsäädännölle, jonka soveltamisesta seuraa, että tässä jäsenvaltiossa asuva verovelvollinen menettää siellä toimitettavan tuloverotuksen yhteydessä osan tämän jäsenvaltion myöntämistä veroeduista sillä perusteella,
että kyseinen verovelvollinen saa toisessa jäsenvaltiossa työntekijänä harjoittamastaan ammattitoiminnasta palkkaa, jota verotetaan siellä ja joka on verosopimuksen nojalla vapautettu verosta ensin mainitussa jäsenvaltiossa. Sillä, että verovelvollinen ei saa merkittäviä tuloja
asuinjäsenvaltiossaan, ei ole merkitystä, jos kyseinen jäsenvaltio kykenee myöntämään hänelle kyseessä olevat veroedut.

 

Oikeuskäytäntökatsaus on osa Kansainvälinen verotus -teoksen päivitystä.  Teoksen kirjoittaja Marjaana Helminen työskentelee Helsingin yliopistossa kansainvälisen ja vertailevan vero-oikeuden professorina. Hän päivittää myös teosta Finnish International Taxation.

Lue lisää: