Helminen: Ajankohtaista kansainvälisestä verotuksesta

Ajankohtaiskatsauksen on koostanut kansainvälisen ja vertailevan vero-oikeuden professori Marjaana Helminen.

Helminen, Marjaana

Ulkomaisen erityisasiantuntijan lähdevero

Tasavallan presidentti on vahvistanut lain (SK 1558/2019) ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta. Muutoksella ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettu laki säädettiiin pysyväksi ja laissa tarkoitettua lähdeveroprosenttia alennettiin 32 prosenttiin.

Hybridijärjestelyiden verotus

Tasavallan presidentti on 31.12.2019 vahvistanut lait (SK 1567-1571) liittyen EU:n veronkierronvastaisen direktiivin hybridijärjestelitä koskevien sääntöjen täytäntöönpanoon Suomessa. Asiaan liittyen säädettiin erityinen laki eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyiden verotuksesta (1567/2019). Säännöt koskevat menoja ja tuloja, joiden verokohtelu ei ole rajat ylittävässä tilanteessa yhdenmukainen sen vuoksi, että kyse on hybridijärjestelystä, jossa eri lainkäyttöalueiden verotuksessa kohdellaan eri tavalla suorituksen perusteena olevaa rahoitusvälinettä tai siihen perustuvaa suoritusta, suorituksen maksajaa tai suorituksensaajaa. Säännöt koskevat myös tilannetta, jossa kahdella lainkäyttöalueella asuva verovelvollinen vähentää samoja menoja kahteen kertaan, mutta eri tulopohjista. Lisäksi säännellään tilanteita, joissa verokohtelun eroavuuksia syntyy tulon ja menon kohdentamisessa pääliikkeen ja kiinteän toimipaikan välillä.

Maastapoistumisverotus

Tasavallan presidentti on 31.12.2019 vahvistanut lait (SK 1577-1583/2019) liittyen EU:n veronkierronvastaisen direktiivin maastapoistumisverotusta koskevien sääntöjen täytäntöönpanemiseksi Suomessa. Nämä ovat sääntöjä, joiden tarkoituksena on turvata varojen realisoitumaton arvonnousun verotus hetkellä, jolloin yhteisön kotipaikka tai varoja siirtyy pois tietyn valtion verotusvallan piiristä, vaikkei tapahdu varsinaista verotuksen realisoivaa luovutusta.

Maastapoistumisverotussääntöjä sovelletaan siirrettäessä varoja tai liiketoiminta ulkomaisen yhteisön Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta sekä siirrettäessä varoja kotimaisesta yhteisöstä toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan, jos Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin. Säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun Suomessa yleisesti verovelvollisen yhteisön verotuksellinen kotipaikka siirtyy Suomen lainsäädännön mukaan tai verosopimuksen nojalla toiseen valtioon paitsi niiden varojen osalta, jotka edelleen tosiasiallisesti liittyvät Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

Raportoitavat verojärjestelyt

Tasavallan presidentti on 31.12.2019 vahvistanut lait (1559-1566) koskien raportoitavia rajat ylittäviä järjestelyitä. EU:n vaatimuksiin liittyen säädettiin uusi laki (1559/2019) raportoitavista järjestelyistä verotuksen alalla. Veroalan palveluja tarjoaville välittäjille sekä verovelvollisille säädettiin velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle tietoja tietyistä rajat ylittävistä järjestelyistä, joissa voi olla kyse veron välttämisestä. Säädöksillä pantiin täytäntöön direktiivi, jonka tarkoituksena on parantaa EU- jäsenvaltioiden veroviranomaisten tiedonsaantia rajat ylittävistä verosuunnittelujärjestelyistä, joissa voi olla veron kiertämisen tai välttämisen elementtejä. Tiedot järjestelyistä on ilmoitettava Verohallinnolle, joka ilmoittaa tiedot muille jäsenvaltioille automaattisesti.

 

Uutta oikeuskäytäntöä

KHO 2019/5898 (156) Varainsiirtoveron välttäminen
korkein hallinto-oikeus katsoi, että lyhyen ajan sisällä tehdyllä järjestelyiden sarjalla oli tarkoitus välttää varainsiirtoveropohjaa. Kysymyksessä katsottiin olevan keinotekoinen järjestely, johon veronkiertopykälää voitiin soveltaa SEUT:n perusvapausten estämättä. Tapauksessa oli ensin perustettu eurooppayhtiö Alankomaihin, joka hankki suomalaisen osakeyhtiön osakkeet ja lyhyen ajan kuluessa osakekaupan jälkeen eurooppayhtiön kotipaikka oli siirretty Suomeen. Eurooppayhtiöllä oli ollut vain yksi osakas eikä sillä ollut omaa liiketoimintaa ennen kotipaikan siirtoa.


KVL 2019/48 Ulkomaisen erikoissijoitusrahaston verovapaus
Keskusverolautakunta katsoi, että hakija oli vapautettu TVL 20 a §:n 4 momentin perusteella tuloverosta, kun se rahaston säännöistä riippumatta tosiasiallisesti jakoi vähintään kolme neljäsosaa tilikauden voitostaan pois lukien realisoitumattomat arvonnousut. Hakijan oli verovuosittain osoitettava verovapauden edellytysten täyttymiseksi, että se jakaa tai on jakanut vähintään TVL 20 a §:n 4 momentin mukaisen voiton. Tilikauden voitolla tarkoitettiin määrää, joka on vastaava kuin vastaavanlaiselle suomalaiselle kiinteistösijoitusrahastolle laskettu voitto, josta jaettavan voiton määrä lasketaan. Suomen lainsäädännön mukaan lasketusta tilikauden voitosta ei voitu enää vähentää sellaisia määriä, joita ei ollut mahdollista jakaa toisen valtion rahastoon sovellettavan lainsäädännön tai viranomaisohjeiden mukaisesti.

KVL 2019/35 Väliyhteisön taloudellinen toiminta
Keskusverolautakunta totesi, että sijoitusyhtiölle voi sinänsä olla ominaista harjoittaa hyvin vähäistä toimintaa. kysymyksessä olleella luxemburgilaisella B S.à r.l:llä ei kuitenkaan ollut Luxemburgissa toimitiloja, kalustoa tai itsenäisesti yksikön päivittäistä toimintaa koskevia päätöksiä tekevää henkilöstöä. Yhtiön varallisuutta ei aktiivisesti hallinnoitu, vaan sijoituspäätöksiä tehtiin enintään muutama vuodessa Luxemburgissa pidettävien hallituksen kokousten yhteydessä tai muina aikoina kokouksissa annettujen valtuutusten perusteella. Emoyhtiön tekemä pääomitus tapahtui kerran vuodessa. Keskusverolautakunta katsoi, että kokonaisuutena arvioiden B S.à r.l:hen ei siksi voitu soveltaa väliyhteisölain taloudellista toimintaa koskevaa poikkeussäännöstä.

C-389/18 Emo-tytäryhtiödirektiivi
(Brussels Securities SA)
Emo-tytäryhtiödirektiivin 4 artiklan 1 kohta (verovapaus) on esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että emoyhtiön tytäryhtiöltään saamat osingot on ensiksi sisällytettävä emoyhtiön veron perusteeseen, ennen kuin 95 prosenttia niiden määrästä, josta jäljellä oleva osa voidaan siirtää seuraaville verokausille ilman aikarajoitusta, voidaan sitten vähentää siten, että tämä verovähennys on ensisijainen suhteessa toiseen verovähennykseen, jonka siirtämistä on ajallisesti rajoitettu.

Ajankohtaiskatsaus on osa Kansainvälinen verotus -teoksen päivitystä.  Teoksen kirjoittaja Marjaana Helminen työskentelee Helsingin yliopistossa kansainvälisen ja vertailevan vero-oikeuden professorina. Hän päivittää myös teosta Finnish International Taxation.

Lue lisää: