Esko Kiviranta: Miten käy perintö- ja lahjaverotuksen?

Talous- ja veropolitiikan sekä maa- ja metsätalouden asiantuntija, kansanedustaja Esko Kiviranta ottaa osaa kansalaisaloitteen laukaisemaan perintöverokeskusteluun.

Esko Kiviranta, kuvannut Kimmo Brandt

Perintö- ja lahjaveron tuotoksi vuonna 2018 arvioidaan valtion talousarviossa 720 miljoonaa euroa, joka on runsaat 1,5 prosenttia valtion verotuloista.

”Yleinen harhakäsitys on, että valtion verotulot alenisivat tällä määrällä, jos perintö- ja lahjavero poistettaisiin”, Esko Kiviranta toteaa.

Perintö- ja lahjaverolain kumoaminen kasvattaisi kuitenkin automaattisesti luovutusvoittoverotuksen veropohjaa, kun luovutusvoittoverotuksen vähennyksistä poistuisi perintö- ja lahjaverotusarvo, joka periaatteessa vastaa omaisuuden käypää arvoa eli todennäköistä luovutushintaa

”Luovutusvoittoveron tuoton kasvu korvaisi ainakin merkittävän osan perintö- ja lahjaveron tuoton menetyksistä. Se voisi korvata ne jopa kokonaan.”

Perintö- ja lahjavero suhteessa luovutusvoittoveroon

”Vaikuttaa kuitenkin siltä, että luovutusvoittoverotus kiristyisi aivan liikaa, jos perintö- tai lahjaverotusarvo vain poistuisi, eikä mitään muita muutoksia verolainsäädäntöön tässä yhteydessä tehtäisi. Jotain luovutusvoittoverotusta lieventävää olisi pakko päättää meillä jo muutoinkin ankaran luovutusvoittoverotuksen keventämiseksi, jos perintöverosta luovuttaisiin”, Kiviranta miettii.

Perintö- ja lahjavero ja luovutusvoittovero yhdessä ratkaisevat sen, miten omaisuuden arvonnousu tulee verotetuksi. Perintö- ja lahjaverotuksessa verotetaan yleensä tietyn alarajan ylittävältä osalta omaisuuden koko arvoa. Luovutusvoittoverotuksessa taas verotetaan omaisuuden arvonnousua.

Omaisuus pysyy yhä harvemmin suvussa

Perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen vähentäisi verorasitusta tapauksissa, joissa omaisuus siirtyy vakaasti suvussa sukupolvelta toiselle, eikä mitään myydä pois. Tällainen omaisuus on tyypillisesti maatilaomaisuutta, yritysomaisuutta, kiinteistöomaisuutta ja asunto-omaisuutta.

Yhä useammin kyseessä on illuusio, joka ei toteudu. Myös maatila- ja muuta yritysomaisuutta myydään yhä yleisemmin esim. sopivan jatkajan puuttuessa tai huonon kannattavuuden vuoksi perheen ja suvun ulkopuolelle.

Maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus on yritystoiminnan jatkamisen kulmakiviä. Suomessa sukupolvenvaihdoksen suojasäännökset tulivat voimaan 1.5.1979 pian sen jälkeen, kun perintö- ja lahjaverotuksen käypiä arvoja oli lähdetty voimakkaasti kiristämään.

”Sukupolvenvaihdoksen verosäännösten yrittäjäystävällisyys on aika ajoin kirvoittanut vihervasemmistolaisia vaatimaan perintö-  ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoksen suojasäännöksiä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen valossa. Näin kävi viimeksi syysistuntokaudella 2016”, Kiviranta muistelee.

Vähimmäisomistusaika voitaisiin palauttaa

”Henkilökohtaisesti en asettuisi poikkiteloin, vaikka perintö- ja lahjavero päätettäisiin poistaa. En myöskään ole tässä asiassa millään muotoa esteellinen, sillä ei ole näköpiirissä, että saisin perintöjä tai lahjoja. Valtioviisaasti ajatellen voisi kuitenkin olla paikallaan, että meillä säilytettäisiin lievä perintö- ja lahjavero. Erityisen lievä tämän veron on oltava maatilojen ja muiden yritysten jatkamistilanteissa.”

Luovutusvoittoverotusta, joka meillä on hyvin ankara, tulisi Kivirannan mukaan tuntuvasti keventää. Samalla tulisi poistaa pääomatulon verotuksen progressiivisuus (30/34 %).

”Monissa maissa verovelvollinen saa edelleen luovutusvoiton verovapaana, kun tietty vähimmäisomistusaika täyttyy. Meilläkin oli tällainen lainsäädäntö ennen vuotta 1986. Yksi mahdollisuus olisi palauttaa hankintameno-olettama nykyisestä 40 prosentista 50 prosenttiin vähintään 10 vuoden omistusajan täyttyessä.”

Tutustu Esko Kivirannan jatkuvasti päivittyvään Maatilaverotus-fokusteokseen (Alma Talent).

Lue lisää: