Ei pelkkiä uhkakuvia

”Digitalisaation vaikutukset oikeusjärjestelmään on tutkittava perusteellisesti ja riskeihin on pystyttävä reagoimaan tarvittaessa sääntelyllä”, sanoo apulaisprofessori Riikka Koulu.

Riikka Koulu Helsingin yliopiston prosessioikeuden professorina vuosina 1982-2009 toimineen Erkki Havansin muotokuvan äärellä.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Legal Tech Labissa eletään mielenkiintoisia aikoja. Siellä tutkitaan apulaisprofessori Riikka Koulun johdolla muun muassa sitä, miten yhteiskunnan digitalisaatio muuttaa oikeudellisia käytäntöjä ja miten teknologista murrosta voidaan hyödyntää siten, ettei kansalaisten oikeusturva kärsi vaan paranee. Tällä hetkellä monet digitalisaation kysymykset liittyvät erityisesti tekoälyjärjestelmiin.

Riikka Koulu antaa esimerkiksi vuodenvaihteessa päättyneen valtioneuvoston kanslian rahoittaman tutkimusprojektin, jota hän oli johtamassa. Siinä selvitettiin, miten algoritmisia järjestelmiä voidaan hyödyntää viranomaistoiminnassa.

”Tutkimusryhmämme päätyi suosittelemaan, että niiden hyödyntämisessä painotettaisiin sääntöpohjaisia, yksinkertaisia järjestelmiä. Keskeinen valtti näissä sovelluksissa on niiden lähtökohtainen läpinäkyvyys, eli pystymme sanomaan, miten järjestelmä on päätynyt tiettyyn lopputulokseen toisin kuin useimpien tekoälyteknologioiden kohdalla. Tekoälyjärjestelmien läpinäkymättömyys on ongelma erityisesti sellaisessa oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa, jossa päätökset on perusteltava.”

Digitaalinen teknologia ei syrjäytä juristia

Kun puhutaan oikeudellisesta digitalisaatiosta, huolestuttaa juristeja usein profession tulevaisuus ja etenevän automaatiokehityksen vaikutukset juristin töihin. Mitä digitalisaatio käytännössä tarkoittaa, riippuu Koulun mukaan kuitenkin siitä, puhutaanko asianajotoimistojen, inhouse-lakimiesten, tuomioistuinten vai oikeusteknologiaan erikoistuneiden startup-yritysten näkökulmasta.

Riikka Koululla on varatuomarina vahva prosessioikeudellinen tausta. Siksi hän tietää, että tuomioistuimessa on selvästi vähemmän pelivaraa tekoälyn käytön suhteen erityisesti harkintaa edellyttävissä asioissa.

”Monissa tuomioistuimissa on meneillään useita teknologiapilotteja, mutta useat niistä ovat vielä melko alkeellisia. Ylipäätään tekoälyteknologioiden mahdollisuuksia usein liioitellaan. Vaikka digitaalisilla teknologioilla voidaan monilta osin järkevöittää juristin työtä, ne eivät ole sillä tasolla, että olisi realistista ajatella niiden syrjäyttävän juristit. Todennäköisempi suunta on lisääntyvä ihmisten ja järjestelmien yhteistoiminta.”

Harhaluulot murrettava

Eettiset kysymykset liittyvät vahvasti tuomioistuinten päätöksenteon digitalisointiin. Yhdysvalloissa siitä on jo kansalaisten eriarvoisuutta lisääviä kokemuksia.

”Paljon keskustelua on herättänyt Yhdysvalloissa tuomioistuimissa käytettävä Compass-ohjelma, jonka avulla arvioidaan rikoksesta tuomittujen henkilöiden rikosten uusimisriskiä. Tutkimusten mukaan järjestelmä tuottaa rasistisesti vinoutuneita ratkaisuja, joissa ei-valkoiset vastaajat saavat merkittävästi valkoisia korkeamman riskiarvion. Ohjelma siten toistaa – ja mikä vielä pahempi, vahvistaa – yhteiskunnan syrjiviä rakenteita. Tällaisiin digitalisaation vaikutuksiin on juristien löydettävä ratkaisuja.”

Suomessa puolestaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi luottoyhtiötä hyödyntämästä algoritmia, joka epäsi tilastotietojen perusteella suomenkieliseltä mieheltä luoton. Tapauksessa osoitettiin, että luotto olisi myönnetty, jos hakija olisi ollut ruotsinkielinen nainen.

Legal Tech Labissa murretaan digitalisaatioon liittyviä harhaluuloja ja tutkitaan ilmiön monimuotoisuutta monialaisen, tieteidenvälisen tutkimustyön avulla. Tutkimusyksikön lisäksi Lab toimii myös tutkijaverkostona sekä yhteyspisteenä.

”Kuumana käyvä keskustelu tekoälyn etiikasta ja algoritmisten järjestelmien ongelmat osoittavat, että tarve tutkimustiedolle on valtava. Monet digitalisaatiokysymyksistä eivät ratkea oikeustieteen alalla, vaan ne edellyttävät yhteistyötä datatieteilijöiden kanssa.”

Lopuksi apulaisprofessori muistuttaa, että oikeuden digitalisaatiossa ei ole kyse pelkästään uusien digitaalisten työkalujen käyttöönotosta. Paljon tärkeämpää on ymmärtää murroksen perustavanlaatuisuus.

”On tärkeää, että digitalisaatio toteutetaan vastuullisella tavalla: romutetaan sitä koskevat myytit ja selvitetään asiat perusteellisesti.”

Lue lisää: