Asianajajan työ sopii harvalle – vai pitäisikö itselleen olla armollisempi?

Asianajovuoden avauksessa alan kipupisteistä keskustelivat asianajajat Markku Fredman ja Johanna Rantanen. Iltapäivän antia olivat myös power hour ja muut löytöretkeilijä Pata Degermanin vinkit tavoitteiden saavuttamiseen.

Yllä Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju skoolaa löytöretkeilijä Patrick Degermanin kanssa; alla Räihä-Mäntyharjun ja Degermanin lisäksi asianajajat Johanna Rantanen ja Markku Fredman.

Asianajovuoden avaus pidettiin talvisena perjantaina 15.1. virtuaalisesti. Avauspuheenvuorossaan Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju kertoi saavansa ihmisten kohtaamisesta voimaa ja energiaa arkiseen työhön, ja uskovansa, että jatkossa ihmisten tapaaminen on entistä suuremmassa arvossa.

Perinteistä Asianajajapäivää ja live-tapaamisia odotellessa asianajoalan haasteista ja näkymistä keskustelivat toimittaja Paavo Teittisen johdolla asianajajat Markku Fredman ja Johanna Rantanen.

Kuva asianajoalasta liian yksipuolinen

Rantanen puhuu konsulttialan kirouksesta. ”Koska asianajotyöstä edelleen laskutetaan pääosin tuntiperusteella, rationaalisesti ajatteleva ihminen alkaa usein suhtautumaan työntekijöihin ja itseensä resurssina ja ajattelemaan ihmisiä tehokkaina työtunteina. Alalla on jääty jumiin tuntien maksimoimiseen sen sijaan, että pyrittäisiin olemaan tehokkaita ja innovatiivisia. Asianajoalalla ei kuitenkaan jaksa, jos vuosikymmeniä laittaa työn kaiken muun elämän edelle.”

”Isoissa liiketoimistoissa ehkä kilpailutetaan nuoria juristeja ja annetaan ymmärtää, että ura etenee, jos tekee enemmän kuin muut. Maaseudulla olisi paljon potentiaalisia työtilaisuuksia asianajajien eläköityessä. Tilastojen mukaan tyypillinen asianajaja on pienyrittäjä, näkemys urapolusta isoon liiketoimistoon ja sen osakkaaksi on liian yksipuolinen” muistuttaa Fredman, ja toivoo, että kuva asianajoalasta opiskelijoiden silmissä monipuolistuisi.

Onko asianajajan oltava aina tavoitettavissa?

Isoissa oikeudenkäynneissä istuntopäivien väliset yöt voivat Fredmanin mukaan mennä valmistautuessa, mutta muutoin ei voida edellyttää tavoitettavuutta 24/7. Liikejuridiikkaa tekevän Rantasen mukaan myös hyvin intensiiviset yrityskauppaprojektit voivat toisinaan edellyttää pitkiä päiviä. Muutoin ilta- ja yötyöt johtuvat hänen mielestään usein riittämättömästä työn organisoinnista.

”Asiakas pikemminkin hämmentyy, jos saa asianajajaltaan meiliä aamuyön tunteina. Asianajajilla on jumalkompleksi, he ottavat ehkä sisään enemmän keissejä kuin mitä realistisesti pystyvät kantamaan” Rantanen arvioi.

Siirtymää on sekä virkamieskuntaan että inhouse-puolelle. Pitääkö parhaiden juristien olla asianajajia?

Fredmanin mukaan pikemminkin tuomareita. Hän kertoo olevansa iloinen kuullessaan kollegan siirtymisestä virkakuntaan, koska se kokemus, mikä sinne viedään ja näkökulman laajentuminen on arvokasta. Alalta tapahtuu aivovuotoa siksi, että työn ja muun elämän yhteensovittaminen on asianajoalalla vaikeaa ja siksi, että myös muilla aloilla on kiinnostavia tehtäviä.

Rantasen mukaan asianajajan työ sopii harvalle. Työ on kokonaisvaltaista duunia, joka vaatii keskenään osin ristiriitaisia ominaispiirteitä: yhtäältä kirjelmien ja sopimusten kirjoittamista yksin ja toisaalta sosiaalisia taitoja, kykyä tulla asiakkaiden kanssa toimeen, hyviä esiintymis- ja myyntitaitoja. ”Tämä vaatii monipuolista persoonaa ja skill settiä. Harva asianajaja täyttää kaikkia näitä bokseja. Aika moni nuori luulee, että alalla täytyisi olla hyvä tässä kaikessa ja siksi ahdistuu ja vaihtaa alaa. Ydinongelma on kuitenkin siinä, että itse asetetaan itselle paineita ja kuvitellaan, että kaikki tämä pitäisi hallita täydellisesti. Vaikka eihän siihen kukaan pysty. Itselleen pitäisi olla armollisempi” Rantanen tähdentää.

Miten uskallat soittaa vaikka presidentille?

Löytöretkeilijä Patrick ”Pata” Degermanin intensiivisessä esityksessä opeteltiin tiimiytymistä Etelämantereella yhdessä Nasan astronauttien kanssa ja hyödyntämään power houria: tunnin ajan päivässä on uskallettava soittaa vaikka presidentille. Patan keinot tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen sekä tiimityöskentelyyn tiivistyvät hyvään suunnitteluun, kommunikointiin, järkeviin tavoitteisiin ja luottamukseen.

1) Varmista kommunikointi, ymmärrä myös miten toinen kommunikoi.
2) Tunne tiimisi jäsenet myös roolien ja kuoren takaa.
3) Tee tavoitteestasi helposti ymmärrettävä.
4) Tiimissä on oltava täysi luottamus.
5) Muista että luottamus syntyy teoista, ei sanoista.
6) Päämäärän saavuttaminen edellyttää yleensä joustavuutta.
7) Syvä yhteistyö ei synny yön yli tai itsestään, vaan se luodaan ajan kanssa.

Mitä sanottavaa Fredmanilla ja Rantasella oli mm. asianajotoimistojen omistuspohjan muutoksista, asianajoalan sääntelystä ja digitalisaation haasteista tai miten yhden naisen katkennut käsi voi nopeuttaa tiimiytymistä, katso Asianajovuoden avaus tallenteena Asianajovuoden avaus 2021 - Asianajajaliitto 3.2.2021 mennessä.

Lue lisää: