Asianajaja Jukka Lång: Jos jossain on dataa, siihen kohdistuu käyttöä

Digitalisaatio on otettava annettuna: olisi hölmöä jättää käyttämättä teknologian tuomat mahdollisuudet. Datan keskittämisen tietoturvariskit on kuitenkin huomioitava, muistutti asianajaja Jukka Lång Asianajajapäivien puheenvuorossaan.

Asianajaja Jukka Lång, kuva: Nina Kaverinen

Tietoturvariskit ja luottamuksellisen tiedon suoja on huomioitava

Asianajajapäivien Lakikahveilla puhuneen asianajaja Jukka Långin (Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy / Head of Innovation Powerhouse) esityksessä keskityttiin kansalaisten yksityisiin tietoihin teknologia- ja lainsäädäntökehityksen jaloissa. ”Tietoa kerätään, sitä kerätään keskitetysti ja sitä halutaan käyttää aiempaa laajemmin. Tavoitteena lainsäädäntökehityksessä on tehostaa viranomaisten toimintaa. Digitalisaatio onkin otettava annettuna: olisi hölmöä jättää käyttämättä teknologian tuomat mahdollisuudet. Vaikka lähtökohtaisesti ei olekaan syytä epäillä datan väärinkäyttöä, on kuitenkin muistettava, että data ja sen käsittelymahdollisuudet ovat yritysten kannalta erittäin kiinnostavia ja huomioitava myös datan keskittämisen tietoturvariskit. Jos jossain on dataa, siihen kohdistuu käyttöä” muistuttaa Lång.

”Teknologian kehityksen vaikutus informaation saatavuuteen ja käytettävyyteen tekee luottamuksellisuutta, salassapitoa ja viranomaisen tiedonsaantioikeutta koskevista kysymyksistä entistä monimutkaisempia ja seurauksiltaan haavoittuvampia. Sen, että tiedon lähde on entistä helpommin saatavilla, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että viranomaisten pääsyä arkaluontoisiinkin tietoihin pitää helpottaa ja sivuuttaa samalla kaikki oikeusvaltion salassapitoon liittyvät periaatteet”, Lång kiteyttää.

Ovatko suomalaiset sinisilmäisiä?

”Kansainvälisissä keskusteluissa olen huomannut, että ranskalaiset ja saksalaiset kollegat ovat enemmän huolissaan tietosuojakysymyksistä. Kertooko tämä suomalaisten sinisilmäisyydestä vai korkeasta luottamuksesta viranomaistoimintaan?” Lång pohtii. ”Mitä esimerkiksi genomitietojen leviäminen vaikuttaisi vakuutusten saamiseen? Kuinka turvattu tulotietojärjestelmä on ulkopuolisilta hyökkäyksiltä? Tai kuinka laajat oikeudet ja millä perusteilla viranomaisille on syytä antaa esimerkiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmässä, jonka ensisijainen tavoite on rahanpesun estäminen, mutta jonka kautta on saatavilla arkaluontoisia tietoja kansalaisten maksuliikenteestä ja sitä kautta esimerkiksi mahdollisesta puoluekannasta, ammattiyhdistystoiminnasta ja muista sidonnaisuuksista? Entä onko virkamieskoneiston tuntosarvet aina hereillä esimerkiksi tiedon luottamuksellisuuteen liittyvissä kysymyksissä?” kysyy Lång. ”Asianajajien onkin arvokasta tuoda kansalaisten yksityisyyteen puuttuvassa lainvalmistelussa esiin omaa tulokulmaansa ja osallistua laajasti valmisteluvaiheen yhteiskunnalliseen keskusteluun” muistuttaa asianajaja Jukka Lång Asianajajaliitto 100 vuotta -juhlavuoden Asianajajapäivän Lakikahveilla.

Jukka Lång toimii asiantuntijatoimittajana huhtikuussa ilmestyvässä  teoksessa Tietosuojalainsäädäntö 2019.

 

Lue lisää: