Asenteella on iso merkitys koronataistossa

”Keväällä suomalaisten asenne ratkaisi pelin ja selvisimme koronasta sangen kevyillä rajoitustoimilla”, sanoo HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Nyt kansalaisten taistelumoraali on hiipunut, vaikka syksyn tullen riski taudin ryöpsähtämisestä uudelleen on suuri.

HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen vertaa koronarajoituksia tupakointikieltoihin. ”Jos tupakoinnin vähentämiseksi voidaan asettaa kaikenlaisia rajoituksia, niin eikö ole ymmärrettävää, että hengenvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi kielletään vähän enemmän.” Kuva: Markku Lempinen, Brand Photo

”Tilannekuva koronaviruksesta oli keväällä pahempi kuin valtion keskushallinto antoi ymmärtää”, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Hänen omat epäilyksensä tilanteen vakavuudesta heräsivät tammikuun kolmannella viikolla, kun Venäjän terveysministeriö perui koronauhan takia helmikuun alkuun suunnitellun tilaisuutensa, johon Lehtonen oli saanut kutsun Euroopan komission asiantuntijana.

”Silloin ajattelin, että venäläiset tietävät koronasta jotain enemmän kuin me.”

Toinen virhe koronakriisin hoidossa liittyi Lehtosen mielestä ongelmiin eri hallinnonalojen yhteistyössä, mikä näkyy edelleenkin vaikeuksina ulkomaanliikenteen hallinnassa. Kolmas virhe oli potilastyössä tarvittavien suojavarusteiden puute, josta selvittiin, kun potilaita ei tullut siinä määrin kuin pelättiin.

”Kansainvälisessä mittakaavassa suomalaisten toiminta viime keväänä oli kuitenkin aivan uskomaton suoritus, kun ottaa huomioon, että viralliset rajoitustoimet olivat aika kevyitä. Meillä ei ollut ulkonaliikkumiskieltoja, joihin monessa demokraattisessa maassakin jouduttiin turvautumaan.”

*****************************

Sekä oikeus- että lääketieteessä väitellyt Lehtonen sanoo olevansa identiteetiltään enemmän lääkäri kuin juristi. Korona on neljäs pandemia, jota hän on työssään seurannut. Ensimmäinen oli HIV, jota hän seurasi nuorena lääkärinä 1980-luvun lopussa. Toinen oli lintuinfluenssan aiheuttama pandemiauhka 2000-luvun alussa ja kolmas sikainfluenssa vuosina 2009−2010, jolloin torjuntastrategia perustui väestön nopeaan rokottamiseen.

Koronakriisi on pannut vuonna 2016 uudistetun tartuntatautilain testiin. Laki on Lehtoselle tuttu. Hän on väitellyt mikrobiologiasta ja kirjoittanut tartuntatautilainsäädännöstä muun muassa terveysoikeuden oppikirjaan.

”Etenkin matkustamiseen liittyen näyttää olevan epäselvää, voidaanko koneellinen ihmisiä laittaa karanteeniin, vaikka tartuntatautilakia säädettäessä oli ihan selvää, että lakia voidaan soveltaa epidemia-alueilta tuleviin matkustajaryhmiin.”

Lehtosen mielestä kahden viikon karanteeni kotioloissa on aika kohtuullinen perusoikeuksien rajoitus suhteessa siihen riskiin, mitä tällainen yleisvaarallinen tauti yhteiskunnassa aiheuttaa.

”Pikemminkin voidaan kysyä, onko väestön suojelemiseksi käytetty kaikkia tartuntatautilain suomia keinoja. Ainakin rajoituksia purettiin loppukeväästä kovin nopeasti”, hän sanoo.

*****************************

Poukkoilevassa viranomaisyhteistyössä Lehtosen on yllättänyt erityisesti aluehallintovirastojen (AVI) vähäinen rooli epidemian hallinnassa.

”Vielä sikainfluenssan hoidossa avien panos oli ihan toista luokkaa.”

Sen sijaan oman organisaationsa HUS:n suoritusta Lehtonen pitää huikeana.

”Yliopistosairaalan ylilääkärit ovat välillä kuin eri suuntiin vetävä vuohilauma, mutta koronan edessä porukka pelasi hyvin yhteen ja kaikki täyttivät paikkansa.”

Henkkarit

Syntymävuosi: 1962
Perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta
Tutkinnot ja arvonimet: lääketieteen ja oikeustieteen tohtori, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri, hallinnon, lääketieteellisen tietotekniikan sekä liikennelääketieteen erityispätevyys, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori
Yliopisto ja valmistumisvuosi: OTK 1984 ja OTL 1998 Turun yliopisto, OTT 2002 Helsingin yliopisto, LL 1986 ja LT 1989 Turun yliopisto
Lempioikeudenala: hallinto-oikeus
Rauhoitun: saunomalla
Muuta: toiminut asiantuntijana useissa sosiaali- ja terveydenhuollon säädöshankkeissa ja Euroopan komissiossa

Lue lisää: