Arktisilla alueilla kaivataan nopeasti uusia ilmastokestäviä ratkaisuja

Arktisten alueiden ilmastokestävyyttä eli resilienssiä tulee vahvistaa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa arktisilla alueilla muita alueita voimakkaammin ja muutokset voivat olla niin nopeita, että niihin havahdutaan vasta kun ne ovat jo tapahtuneet. Kyky sopeutua ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on siksi arktisilla seuduilla vähintään yhtä tärkeää kuin pyrkimys ilmastonmuutoksen hillintään. Maa- ja metsätalousministeriön Rovaniemellä 10.–11.9.2018 järjestämässä kansainvälisessä Arctic Resilience -foorumissa haettiin yhdessä ratkaisuja arktisen alueen ilmastokestävyyden eli resilienssin vahvistamiseen.

Resilienssillä tarkoitetaan yhteisöjen ja järjestelmien kykyä palautua ja toipua nopeasti erilaisista kriiseistä ja häiriötekijöistä. Tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron pitänyt professori Sverker Sörlin Ruotsin Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta nosti esiin resilienssin tärkeyden riskien hallinnan ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Sen vahvistamiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä tutkijoiden, viranomaisten, yritysten ja alueen asukkaiden kesken.

Osastopäällikkö Gunn-Britt Retter Saamelaisneuvostosta puhui resilienssistä alkuperäiskansojen näkökulmasta. Joustavuus ja sopeutuminen muutoksiin on aina ollut olennainen osa alkuperäiskansojen kulttuuria. Oleellista onkin vahvistaa alkuperäiskansojen yhteisöjä ja heidän sopeutumiskykyään. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Akwé: Kon-ohjeistuksen käyttö saamelaisten huomioimiseksi luonnonvarojen hallinnassa sekä alkuperäiskansojen osallistaminen arktisen alueen ympäristöhavainnoinnissa.

- Ilmasto ja säätila määrittävät reunaehdot kaikelle yhteiskunnan toiminnalle. Suurimmat taloudelliset riskit liittyvät erilaisiin luonnonkatastrofeihin. Riskeihin on tärkeää varautua kansainvälisellä meteorologisella yhteistyöllä sekä tarjoamalla räätälöityä tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista julkisen ja yksityisen sektorin päätöksenteon pohjaksi, muistutti Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski

- Aikaa ei ole hukattavaksi, koska osa muutoksista voi tapahtua yllättävän nopeasti. Mitä ennakoivammin kehitämme uusia ilmastokestäviä ratkaisuja ja sää- ja ilmastoriskien hallintaa, sitä pienemmillä kustannuksilla selviämme tulevaisuudessa, painotti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

- Toimintatapojemme on muututtava, jos haluamme vahvistaa kykyämme sopeutua edessä oleviin muutoksiin. Uusia ideoita ja teknologioita tulee testata enemmän ja aikaisempaa nopeammassa tahdissa, lisää arktisen yhteistyön johtava asiantuntija René Söderman ulkoministeriöstä.

Foorumin ensimmäiseen päivään osallistui noin 100 henkilöä arktisen alueen eri maista. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina 2017–2019, ja Arctic Resilience -foorumi on osa puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.

Lähde ja lisätietoja: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.

Lue lisää: