Antti Innanen: ”Lohkoketjusta tulee joko merkittävää teknologiaa tai maailmaa muuttavaa”

Dottir-asianajotoimiston toimitusjohtaja ja osakas Antti Innanen haluaa, että Suomi ottaa lohkoketjumullistuksen tosissaan.

Antti Innanen

Kun teknologiajuristina työskentelevä Dottirin toimitusjohtaja Antti Innanen puhuu lohkoketjusta, usein kuulijoiden ensimmäinen kysymys on ”mikä se lohkoketju on” ja toinen ”mihin sitä voi käyttää”.

Monelle lohkoketju tuo mieleen bitcoinin ja muut virtuaalivaluutat, mutta Innasen mukaan se voi vaikuttaa lähes kaikkiin elämänaloihin, mullistaa liiketoiminnan ja demokratisoida omistamisen.

Innanen haluaa, että Suomi on tässä mullistuksessa aktiivisesti mukana. Siksi hän on kirjoittanut kolmen muun asiantuntijan kanssa kirjan Lohkoketju – Tiekartta päättäjille.

”Lohkoketjuteknologia tulee poistamaan kitkaa ja kustannuksia yhteiskunnasta. Se luo uusia bisnesmalleja, joista ei vielä tiedetä”, Innanen sanoo.

Jos lohkoketjun ytimen tiivistää yhteen sanaan, se voisi olla luottamus. Toisilleen vieraat toimijat voivat tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Niin kirjanpito, sopimukset kuin rekisterit tallentuvat ”lohkoiksi” aikajärjestyksessä. Teknologia varmentaa tapahtumat, transaktiot ja omistukset niin, ettei kerran tallennettua tietoa voi muokata eikä manipuloida.

Tähän mennessä kaikenlainen varmentaminen ja luottamus ovat vaatineet välikäsiä: luotettuja instituutioita ja ammattilaisia, kuten pankkeja, vakuutusyhtiöitä, juristeja ja kirjanpitäjiä. Lohkoketjuissa varmennus on matemaattisella koodilla sisään rakennettuna.

Käyttökohteita on jo monia

Innanen sanoo, että mullistava tekniikka ei välttämättä heti näy tavallisille ihmisille. Lohkoketju on ikään kuin internetin lisäosa, joka luo varmennusta tavanomaisiin palveluihin. Tulevaisuudessa se voi muuttaa merkittävästi ihmisten elämää, esimerkiksi demokratisoimalla omistusta.

”Yksittäiset ihmiset voisivat sijoittaa vaikkapa musiikkikappaleen menestykseen, leffaan tai uuteen teknologiaan”, Innanen mainitsee.

Jakamistalous nousee uusiin ulottuvuuksiin, kun kyytien, asuntojen tai työsuoritusten vaihdot ja niistä veloitukset voidaan toteuttaa ilman välittäjinä toimivia alustoja. Vielä ei edes osata kuvitella, mitä kaikkea lohkoketjun avulla voisi tehdä.

”Toisaalla ovat kryptoutopiat maailmaa muuttavista teknologioista, toisessa päässä tavalliset sovellukset: merikontteja siirretään paikasta A paikkaan B, ja tiedot liikkeistä tallentuvat lohkoketjupohjaisiin rekistereihin.”

Lohkoketju mahdollistaa pian asuntokaupat ilman välikäsiä, pankissa käyntejä ja paperisten osakekirjojen siirtelyä. Kyseessä on suomalainen digitaalinen asuntokauppaprojekti DIAS, jossa asunto-osakkeet siirretään vaiheittain digitaaliseen rekisteriin.

Riidanratkaisusta läpinäkyvämpää

Lohkoketjuteknologia herättää juridisia kysymyksiä. Tällä hetkellä iso aihe on virtuaalivaluuttojen verotus.

Innasen mukaan lohkoketjussa ei silti ole mitään, mikä vaatisi kokonaan uutta, erillistä lainsäädäntöä. Oli kyse ip-asioista, tekijänoikeuksista, verotuksesta tai tietosuojasta, nykyinen sääntely soveltuu pääpiirteissään lohkoketjujen kysymyksiin. Lakeja vain joudutaan tulkitsemaan ja soveltamaan uusiin, vielä huonosti tunnettuihin ilmiöihin.

Innanen näkee riskejä siinä, jos sääntelyssä ajatellaan uusia ilmiöitä liian perinteisesti ja byrokraattisesti.

”Lohkoketjualalla on kansainvälistä porukkaa, ja firmoilla on mahdollisuus sijoittua toiseen valtioon, joka on sääntelyilmapiiriltään helpompi tai mielletään sellaiseksi. Jos sääntely on liian jäykkää, firmoja ei tule tänne eikä kohta ole mitään säänneltävää.”

Entä kuinka lohkoketju muuttaa juristin työtä? Juristit ovat yksi välikäsistä, joita luotettavuuden teknologia tekee osin tarpeettomiksi. Teknologia mahdollistaa älykkäät sopimukset, joissa sopimusehdot ovat kirjattuina koodiin, eli sopimus toteuttaa itsensä ilman ihmisten väliintuloa.

Onko pian enää mitään, mistä riidellä?

Innanen naurahtaa. Toki on.

”Se, millaisena tieto syötetään lohkoketjuun, jää yhä kontrollin ulkopuolelle. Lohkoketju tekee riidanratkaisun transparentimmaksi ja mahdollistaa itsensä toteuttavia sopimuksia, mutta ei se tarkoita, että kaikki riidat olisi sillä ratkaistu.”

Juristien kannattaa Innasen mukaan tutustua aiheeseen: tulevaisuudessa lohkoketjun perusteiden ymmärrys kuuluu joka juristin lyhyeen oppimäärään. Lohkoketjut voivat luoda juristeille lisää työtä esimerkiksi kun omistus demokratisoituu ja monentyyppiset mikromaksut ja uudenlaiset sijoittamisen muodot yleistyvät.

Tällä hetkellä aiheesta kiinnostunut porukka on mies- ja insinöörivetoista. Näin tärkeään asiaan kaivattaisiin eri sukupuolten ja ammattikuntien näkemystä. Innasen mukaan Suomi tarvitsisi oman lohkoketjustrategian, ja sen kannattaisi pyrkiä alan edelläkävijäksi.

”Lohkoketjusta tulee joko merkittävää teknologiaa tai maailmaa muuttavaa. Kummassakin tapauksessa siinä kannattaa olla mukana.”

Juristikirjettä julkaiseva Alma Talent on kustantanut myös Lohkoketju – Tiekartta päättäjille -kirjan.

Seuraavassa Juristikirjeessä Patrik Elias Johansson kertoo tarkemmin virtuaalivaluutoista ja niihin liittyvistä juridisista kysymyksistä.

Lue lisää: