Ajankohtaista Henkilöverotuksesta: Korona, poikkeustilanne ja verotus

Korona-tilanne jatkuu edelleen, ja verotuksessakin on tehty tämän johdosta monenlaisia poikkeustilanteen edellyttämiä sääntöjä. Myös kotitalousvähennyksestä on tehty veropoliittisia avauksia.

Reijo Knuutinen

Poikkeustilanteen johdosta Verohallinto on muun muassa muuttanut väliaikaisesti luontoisetupäätöstään, kun ravintoedun normaali käyttö lounasravintoloissa paikan päällä on estynyt työntekijöiden joutuessa työskentelemään kotona. Näillä näkymin ainakin vuoden 2020 loppuun asti voimassa olevan väliaikaisen päätöksen mukaan lounassetelillä on voinut maksaa myös ruoan kotiinkuljetuksesta. Ravintoedun määrään tai sen muihin ehtoihin ei ole kuitenkaan tehty muutoksia: työnantaja voi tarjota ravintoetuna enintään 10,70 euroa jokaista työssäolopäivää kohti.

Verohallinto on myös huomioinut lähestyvän pikkujoulukauden ja mahdollistanut sen, että työnantaja voi järjestää verovapaata virkistystoimintaa myös virtuaalisesti. Verovapauden kannalta olennaista on se, että kyse on työnantajan järjestämästä virkistystoiminnasta ja etu on tavanomainen ja kohtuullinen. Näin olleen esimerkiksi henkilöstölle järjestettävä virtuaaliset pikkujoulut voivat olla verovapaata virkistystoimintaa, vaikka työntekijät eivät kokoontuisi fyysisesti samaan paikkaan.

Työnantaja voi tarjota näin järjestetyissä virkistystilaisuuksissa työntekijöille myös ruoan, mihin löytyy vaihtoehtoisia tapoja. Työnantaja voi tilata ruoat työntekijöiden kotiin tai työntekijä voi noutaa työnantajan tilaaman ruoan tietystä paikasta. Työnantaja voi järjestää ruokailun myös erilaisin lipukkein tai virtuaalikoodilla, joilla työntekijä voi itse noutaa työnantajan määrittelemän ruokavaihtoehdon tietystä paikasta.

Tällainen etu on verovapaa, jos lipukkeen tai koodin käyttö on rajattu vain tiettyyn ajankohtaan. Jos työnantaja sen sijaan tarjoaa ruokailun virkistystilaisuudessa antamalla työntekijöille lahjakortin ruokakauppaan, ravintolaan tai ruokalähettipalveluun, kyse ei Verohallinnon mukaan ole työnantajan järjestämästä verovapaasta ruokailusta, vaan lahjakorttina annettu etu on palkkaa. Verovapaus ei myöskään ulotu tilanteisiin, jossa työntekijä maksaa ruoan ensin itse ja työnantaja tämän jälkeen korvaa kulun kuittia vastaan työntekijälle.

Lisätietoa löytyy Verohallinnon korona-sivulta.

Kotitalousvähennys – vero-oikeudellista rajanvetoa ja veropoliittisia avauksia

Kotitalousvähennyksen tekemiseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö (TVL 127 a §). Lainkohdassa ei kuitenkaan ole kovinkaan tarkkaan määritelty ja rajattu sitä, mitä tavanomaisella kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöllä, tai asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöllä tarkoitetaan. Joitakin tarkennuksia on kuitenkin tehty, kuten se, että asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä kodin koneiden ja laitteiden korjaus- tai asennustyötä.

Koska sääntely on melko yleiseen muotoon kirjoitettu, on Verohallinto joutunut ottamaan monin yksityiskohtaisin esimerkein kantaa siihen, minkä se katsoo olevan vähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä ja minkä ei. Näistä löytyy luettelo Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnon kannanotot ovat kuitenkin alustavia, ja listaan tulee aika ajoin muutoksia, kun korkein hallinto-oikeus ottaa vähennysoikeuteen ratkaisuissaan kantaa. Yksi tällainen muutos tapahtui vuosikirjaratkaisun KHO 2020:95 seurauksena. Siinä KHO katsoi, että turva- ja hälytysjärjestelmän asennustyö oli TVL 127 a §:n 1 momentissa tarkoitettua kotitalousvähennykseen oikeuttavaa asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä.

Kotitalousvähennys on ollut myös poliittisesti hieman kiistanalainen vähennys. Tämä on jopa hiukan paradoksaalista sen vuoksi, että toisin kuin monet muut verovähennykset, kotitalousvähennys tehdään veroista eikä tuloista. Näin ollen tehtävän vähennyksen arvo on saman suuruinen tulotasosta riippumatta.

Tästä näkökulmasta onkin mielenkiintoista, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja palkansaajia edustava SAK vaativat lokakuun lopussa pääekonomistiensa suulla yhteisellä julkilausumallaan kotitalousvähennyksen kasvattamista. Pääekonomistien mukaan kotitalousvähennyksen kasvattaminen olisi nykytilanteessa erinomainen elvytyskeino. Nähtäväksi jää, miten hallitus tähän ehdotukseen reagoi ­– kotitalousvähennyksen määrää oli nimittäin kuluvasta verovuodesta alkaen juuri ehditty pienentää.

***

Professori Reijo Knuutinen päivittää jatkuvapäivitteistä Fokus Henkilöverotus-teosta (Alma Talent). Teoksessa annetaan sekä kattava yleiskuva henkilöverotuksen rakenteesta että paneudutaan sen yksityiskohtiin lakien, ohjeiden ja oikeustapausten avulla.

Tutustu myös:

Reijo Knuutinen: Verosuunnittelun oikeudelliset ja yhteiskunnalliset rajat  (2020, Alma Talent).

 

Lue lisää: