Ajankohtaisia hallituksen esityksiä ja uutta oikeuskäytäntöä työoikeudessa

Ajankohtaiskatsauksen ovat koostaneet Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä ja Johan Åström.

Kuva: Daria Shevtsova, Unsplash

Palkkaturvan enimmäismääriä korotetaan

Palkkaturvalakia ja merimiesten palkkaturvalakia ollaan muuttamassa (HE 88/2021). Palkkaturvalain perusteella palkkaturvana maksettavien saatavien työntekijäkohtaista enimmäismäärää nostettaisiin 15 200 eurosta 19 000 euroon. Merimiesten palkkaturvalain perusteella palkkaturvana maksettavien vahingonkorvausten ja hyvitysten työntekijäkohtaista enimmäismäärää nostettaisiin 15 200 eurosta 19 000 euroon. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Matkustamista ja yötyötä koskevia työturvallisuusvelvoitteita täsmennetään

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen työturvallisuuslain muuttamiseksi (HE 80/2021). Esitetyt muutokset koskevat työajan ulkopuolista työhön liittyvää matkustamista ja yötyötä. Tavoitteena on vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä työntekijöille aiheutuvaa haitallista kuormitusta ja terveydellisiä haittoja.
Ehdotetut muutokset ohjaisivat työnantajia tekemään ennaltaehkäisevästi kattavaa ja järjestelmällistä vaarojen selvittämistä ja arviointia sekä ottamaan huomioon työntekijän henkilökohtaisia edellytyksiä. Olennaista olisi matkustamisesta sekä yötyöstä aiheutuvien vaarojen
tunnistaminen, arviointi ja terveydellisten haittojen ennaltaehkäisy. Työnantajan velvollisuutena jo nyt olevaa työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Nykyisinkin työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta‐ ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi seikaksi lisättäisiin maininta työajan ulkopuolella tapahtuvasta työhön liittyvästä matkustamisesta.
Yötyötä koskeva muutos koskisi tilanteita, joissa yksittäisen työntekijän työtehtävien vaihto tai siirtyminen päivätyöhön ei olisi mahdollista huolimatta työntekijän terveydelle yötyöstä aiheutuvasta terveysvaarasta. Työnantajalle säädettäisiin velvollisuus selvittää, millä muilla toimenpiteillä työn kuormitustekijöitä voitaisiin näissä tilanteissa vähentää.

Lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2021.

Työttömyysetuuden suojaosan korotus

Työttömyysetuuden suojaosuuden korotusta 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa jatketaan vielä syyskuun 2021 loppuun (HE 72/2021).
Perhe-eläketurvaa uudistetaan Hallitus on antanut perhe‐eläketurvaa koskeva lakiesityksen, jonka tavoitteena on uudistaa
perhe‐eläketurvaa vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin (HE 66/2021). Suurimmat muutokset nykyiseen ovat lapseneläkkeen päättymisiän nostaminen 18 vuodesta 20 vuoden ikään ja lesken eläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi. Leskeneläkkeen
kesto rajattaisiin kymmenen vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Leskeneläkkeen muutos ei koskisi maksussa olevia leskeneläkkeitä eivätkä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä.

Uudistus on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.

Uutta oikeuskäytäntöä

KKO 2021:17 

Työnantaja, joka oli työsuhteen irtisanomisperustetta edellyttäneellä tavalla yksipuolisesti muuttanut työntekijöiden työsuhteiden olennaista ehtoa neuvottelematta muutoksesta yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalaki) 8 luvussa säädetyssä järjestyksessä,
oli velvollinen suorittamaan työntekijöille yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä, vaikka heidän työsuhteensa eivät olleet muutoksen seurauksena päättyneet.


TT 2021:20

Yhtiö oli irtisanonut työntekijän vedoten tämän epäasialliseen, eräisiin muihin yhtiön työntekijöihin kohdistuneeseen käytökseen. Työntekijälle oli jo joitain vuosia aiemmin annettu kaksi huomautusta ja noin vuosi ennen irtisanomista varoitus samasta syystä. Työtuomioistuin katsoi näytetyksi, että huomautukset ja varoitus olivat olleet aiheellisia ja että niillä oli asiallinen yhteys irtisanomisperusteeseen. Koska työntekijän menettely oli työnantajan kiellosta huolimatta jatkunut huomautusten antamisen jälkeen oleellisilta osin samanlaisena, huomautukset voitiin ottaa asian kokonaisarvioinnissa huomioon. Työtuomioistuin katsoi, että
työntekijää oli varoitettu asianmukaisesti ennen työsopimuksen irtisanomista. Esitetty näyttö ei viitannut siihen, että irtisanominen olisi tapahtunut kantajan vetoamista epäasiallisista syistä, jotka liittyivät irtisanotun luottamustehtäviin ja hänen aluehallintovirastolle
tekemäänsä valvontapyyntöön. Työnantajalla ei voitu kohtuudella katsoa olleen käytössään sellaisia keinoja, joilla irtisanominen olisi ollut vältettävissä. Työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsuhde sopimattoman käyttäytymisen johdosta.

TT 2021:33

Välituomiolla oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko yksikönjohtajana toimineen ylipalomiehen varallaoloksi luettua aikaa pidettävä työaikana. Ylipalomiehellä oli varallaoloaikana velvollisuus saapua paloasemalle siten, että paloauto pääsi lähtemään asemalta noin viiden minuutin kuluessa hälytyksestä. Olosuhteiden kokonaisarvioinnin perusteella ja erityisesti lyhyt valmiusaika huomioon ottaen ylipalomieheen varallaoloaikana kohdistuneiden velvoitteiden katsottiin vaikuttaneen objektiivisesti ja erittäin huomattavasti hänen mahdollisuuteensa käyttää vapaasti näiden jaksojen aikana se aika, jolloin häneltä ei edellytetty työtehtävien suorittamista, ja käyttää tämä aika omiin asioihinsa. 
Varallaoloksi katsottu aika tuli lukea työajaksi (samoin TT 2021:34)


TT 2021:45

Työntekijä oli toimittanut työnantajalle muun kuin työterveyslääkärin kirjoittaman lääkärintodistuksen selkäsairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestään. Työnantaja oli ilmoittanut työntekijälle, että tämän tuli vahvistuttaa sairauslomansa työterveyshuollossa, mistä työntekijä oli kieltäytynyt. Työnantaja ei ollut maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa työkyvyttömyysajalta. Tuomiossa katsottiin, että työnantajalla ei ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua perusteltua syytä vaatia työntekijää käymään työterveyslääkärin vastaanotolla sairausajan palkanmaksun edellytyksenä. Työnantajalle oli tuomion perusteluista tarkemmin ilmenevän tapahtumien kulun perustella
voinut syntyä perusteltu syy epäillä, että työntekijä oli hankkinut sairauslomatodistuksen vastareaktiona siihen, että työnantaja oli evännyt hänen loma‐anomuksensa. Työntekijä oli kuitenkin esittänyt työnantajalle julkisesta terveydenhuollosta saamansa asianmukaisen
lääkärintodistuksen, johon merkittyä työkyvyttömyyden pituutta ei ollut pidettävä diagnoosiin nähden poikkeuksellisena. Työkyvyttömyyden syyksi merkitty diagnoosi vastasi työntekijän aikaisempaa sairaushistoriaa, josta työnantaja oli ollut tietoinen. Työnantajalla ei ollut
näytetty olleen perusteltua syytä epäillä, että lääkärintodistukseen merkitty lääketieteellinen arvio olisi ollut joiltain osin virheellinen.

 

Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä ja Johan Åström päivittävät Työoikeus-teosta neljästi vuodessa.

Lue lisää: